Vuodesta toiseeen pieni tyttö katsoi televisiolähetystä, jossa näkyi paljon riemusta kiljuvan iloisia ja innokkaita lapsia heilutellen Chiquita- sekä Demi-palloja. Taltiointiin sisältyi myös paljon koskettavia tarinoita elämänsä puolesta taistelleista lapsista. Vuosien mittaan lähetystä katsoi hyvin erilaisin silmin, muttei kuitenkaan koskaan livenä paikan päällä.
Juhannuksen tienoilla kesällä 2016 istuin Mäkkärissä syömässä kinuski-Sundaeta hieman jännittyneissä tunnelmissa, sillä en ollut yksin. Jostakin syystä vastapäätä istuvassa tyypissä oli jotakin varsin kiehtovaa. Niin kiehtovaa, että huomasin luontevasti kertovani unelmoivani vielä joku päivä pääsystä Elämä lapselle -konserttiin, joka oli ollut jo erittäin pitkäaikainen unelmani.
Mäkkärin kaltaisista hetkistä muodostui monikko, eikä jäätelökamuni kuitenkaan unohtanut unelmaani. Vuonna 2017 hänellä oli tarkoitus yllättää minut, mutta opiskelijana tenttivelvollisuudet ajoivat valitettavasti edelle. Tänä vuonna oli sen sijaan selvää, että konserttiinhan lähdettäisiin, jotta unelmani saataisiin varmasti toteutettua. Niinpä säästin yhden kesälomapäivän tätä erikoistilaisuutta varten. Onnekkaina saimme reissuun vielä yhdistettyä palan tamperelaista teekkarikulttuuria NamiAppron muodossa sekä vierailun Suomenlinnassa.
Alkuosa kyseisestä konserttimatkasta meni varsin sokerin huuruisissa tunnelmissa Tampereen keskustan kahviloita kierrellen. Tavoitteena jo kolmatta kertaa putkeen MättöTohtorin, ja tällä kertaa myös Läskin, arvonimi. Harjoitus tekee selvästi mestarin ja 14 kahvilan kiertely herkkuineen sujui mukavissa tunnelmissa haalareilla ja lakeilla varustettuina, kuten teekkarin arvolle on sopivaa.
Seuraavana päivänä saavuimme Hartwall Arenalle jo liiankin tutuksi tulleen VR:n kyydillä. Luonnollisesti muu yleisö oli meitä huomattavasti nuorempaa ja nuorimmilla oli vanhemmat seuranaan. Mukavuuden haluisina olimme varanneet paikat istumakatsomosta, josta oli suora näkymä lavalle.
Ensimmäinen tunti konsertista meni fiiliksen luomiseen, jonka jälkeen itse livelähetystä alettiin kuvaamaan. Itselläni tunnelma oli katossa, vaikka enää harvempia artisteja tiesinkään. Konsertti päättyi Jenni Vartiaisen esitykseen kultakonfetein. Muistoksi reissusta jäi kotiin viemisiksi suloinen Teema-nalle, jonka Jore toi minulle yllätyksenä kesken konsertin. Mahtoivat ympärillä olevat lapset olla vihreitä kateudesta. Konsertista lähtiessä taivaskin päätti itkeä varsin voimallisesti liikutuksesta.
-Hanna <3