Pääsimme viettämään juhannusta Hannan perheen mökille kolmen vuoden odottelun jälkeen. Kun Jore tuli ensi kertaa käymään, sanoi Hannan äiti, että juhannuksena päästään uudelle mökille… muttei kertonut vuotta. Herran vuonna 2019 koko kevään ajan olimme siinä uskossa, että tästä juhannuksesta tulisi SE juhannus, jolloin mökin laajennus ja remontti olisivat vihdoin valmistuneet. Tästä syystä päätimme ottaa töistä varaslähdön juhannuksen viettoon ja pääsisimme vaikuttamaan ruokapuoleen. Lähdimme Turusta keskiviikkona töiden jälkeen mukanamme muun muassa sähkösavustin ja Joren uuden uutukaiset Robsukat (kts. juttu vuosipäivästä). Ensin kävimme syömässä kaalilaatikkoa ja sitten pääsimme mökille, jolloin karu totuus alkoi paljastua…
Olimme kuvitelleet pääsevämme välittömästi lomamoodiin kun saavumme mökille, mutta edessä odottikin vielä vino pino töitä ja Jorelle painajaismainen tilanne sähköteekkarina, ei sähköä sisällä. Illalla kokosimme sohvan loppuun ja seuraavana päivänä alkoikin puurtaminen, kunhan olimme Alkon kautta kurvanneet mökille. Jore asensi jääkaapin paikalleen ja vedimme sähköt siihen ulkoa sähkötaulusta, ainoasta paikasta josta sähköä sai. Jääkaappi oli kriittinen juhannuksen onnistumisen kannalta. Hanna oli puolestaan aamulla kärrännyt kaupasta neljä muovikassillista ruokaa ja juomaa. Mökillä Hanna kunnostautui vasaroimalla keittiön hyllyjen kannakkeet paikoilleen. Raskaan työn täyteisen vapaapäivän päätteeksi palkitsimme itsemme pitsalla. Todellisuudessa palasimme kuitenkin vielä ruoan jälkeen mökille öljyämään lauteet, jotta pääsisimme juhannuksena saunaan.
Perjantaina pääsimme lopulta juhannuksen vieton makuun: grillailimme auringon paisteessa ja sähkösavustin toimitti uunin virkaa, sillä uuni oli vielä sähköttömyydestä mykkänä. Perinteisesti juhannus on perhejuhla, niin myös tänäkin vuonna. Kävimme nauttimassa juhannuskahvit Kirstualla, jossa saimme nauttia Hannan mummun leipomuksista ja kummitädin tekemästä raparperi-suklaakakkusta. Päivä sai epäonnisen päätöksen, kun Jore testasi kuinka vahvoja orapihlajan piikit ovat Crocseihin verrattuna. Orapihlaja vei voiton reilun sentin upotuksella Joren päkiään, sen siitä saa kun lähtee etsimään innokkaan pikkuonkijan kanssa matoja. Muilla mittareilla ilta oli varsin onnistunut, herkkubuffet ja Muumilimsa eli tuttavallisemmin mumikka tekivät kauppansa. Ilta päättyi kunniaan saada testata juuri remontoitua saunaa ensimmäisenä.
Lauantaina lähdimme aamusta kohti Laviaa, moikkaamaan Hannan toista mummua Karhijärven maisemiin. Sähkösavustin oli jälleen pääroolissa, kun valmistimme leppäpuruissa savustettua lohta. Jälkiruoaksi tarjoiltiin Hannan ja Joren kuuluisaa lasikerrosjälkiruokaa. Maittavan lounaan jälkeen menimme pötköttämään sängylle, missä uni vei voiton aika nopeasti arjen ahertajista. Kotimatkalla haimme vauhtia Kankaanpäästä, jonne Joren isä oli saapunut juhannuksen viettoon. Kankaanpäästä puksuttelimme kotiin ja seuraava yö menikin mukavasti omassa sängyssä ja pitkään nukkuen.
<3 Hanna